Tänään päätin innostua blogittamisesta. Olen sen sata kertaa lueskellut sattumanvaraisesti muiden pitämiä blogeja ja harmitellut, miksi minulla ei sellaista ole. Tämä innostus tosin saattaa olla yhtä lyhytikäinen kuin kaikki muutkin asiat, joihin ryhdyn! Kun teen jotain, teen sitä antaumuksella ja täysillä, eikä maailmaani oikein sitten muuta mahdukaan. Mutta sitten ykskaks innostus vain laantuu, tilalle on tullut jokin uusi juttu ja hups vaan, vanha on unohdettu.

Nyt noin vuoden ajan kaikki aikani ja energiani on jakautunut tasaisen epätasaisesti kolmen asian kesken: Ensimmäinen ja aikaavievin on luonnollisesti oma työni, josta pidän aivan äärettömän paljon. Toinen suuri juttu on opiskeluni, jotka tosin ovat olleet nyt hieman jäissä. Kolmas asia onkin sitten se "The Thing" eli kuukauden päästä edessä olevat häät.

Siitä päästäänkin asiaan. Tämän ei ole tarkoitus olla hääblogi, vaan blogi, joka käsittelee aina sitä asiaa, josta olen innostunut. Ja tällä hetkellä se sattuu nyt olemaan tuo yksi kummallinen, outo ja pelottavakin päivä.

Suhtaudun häihini hieman kahtalaisesti. Minulle on aikalailla sama, mitä ruokaa häissämme tarjoillaan. Samoin en välitä siitä, mitä ohjelmaa häissämme on. On monta sellaista yksityiskohtaa, joihin suhtaudun aika lailla stressittömästi: menköön miten menee. Mutta sitten on näitä asioita, joiden kanssa vietän unettomia öitä ja kulutan aikaa vääntämiseen ja kääntämiseen. Tämän hetken ongelma on hääkimppu - en löydä millään mieleistäni. Tiedän, miltä sen noin suunnilleen pitäisi näyttää, mutta koska en löydä mielikuvaani vastaavaa kuvaa, alan jo olla hermoromahduksen partaalla! Ja minun kun ei pitänyt välittää yksityiskohdista!

No, onneksi aikaa vielä on...kaksi päivää. Lupasin nimittäin itselleni, että perjantaina marssin mallikuvan kanssa kukkakauppaan. Vastahan tässä on kaksi kuukautta googleteltu kimppuja, joten eiköhän "sen oikean" olisi jo aika löytyä. Toisaalta, jos miehistä puhutaan, "sen oikean" löytyminen vei silläkin saralla aikansa, joten ei siis ole ihme, että täydellisen ihanan ja minulle sopivan kukkakimpunkin etsiminen ei käy aivan kädenkäänteessä.

Keskiviikon kevein ajatuksin,

ope